-         Jotta hyvinvointivaltion tulevaisuus voitaisiin taata, on pakko olla erittäin huolellinen sen suhteen, miten yhteisiä rahoja käytetään. Verotulot eivät tipahda taivaasta ja jotta voimme huolehtia yhteiskunnan heikoimmista, tarvitsemme rahaa Suomeen.

-         Rahan käytössä on mietittävä sen vaikuttavuutta etukäteen – sellaisia palveluita ja yhteiskunnan toimintoja, joiden vaikuttavuus on kovin pieni suhteessa panokseen, tulee tarkastella kriittisesti ja tarvittaessa karsia.

-         Työ on hyvinvointivaltion perusta. Työ voi olla palkkatyötä, yrittäjyyttä, omaishoitoa, vapaaehtoistyötä – olennaista on, että jokainen antaa oman panoksensa, omien kykyjensä mukaan ja kantaa vastuunsa yhteiskunnan toimimisesta ja hyvinvointivaltion mahdollistamisesta, jotta voimme auttaa ja tukea heitä, jotka oikeasti eivät pysty työtä syystä tai toisesta tekemään.

-         Työn vastaanottamisen tulee aina olla kannattavampaa kuin tuilla eläminen. Työkykyisellä ihmisellä tuet eivät saa olla houkuttelevampi vaihtoehto kuin työ. Kokopäivätyöstä tulisi saada sellainen palkka, jolla tulee toimeen paremmin kuin tuilla.

-         Yrittäjyys on hyvinvoinnin yksi tärkeä selkäranka ja poliitikkojen sekä virkamiesten pitää yhdessä yrittäjien kanssa laatia sellaisia toimintamalleja ja ratkaisuja, jotka auttavat tukemaan yrittäjyyttä.

-         Koulutuksessa pitäisi saada aikaan yli puoluerajojen hyväksyttävä suunnitelma ja näkymä tulevaisuuteen pitkällä tähtäimellä ja poukkoilevuus ja jatkuva muutos tasapainotettua hallitusti eteneväksi kehitykseksi.

-         Peruskoulu ja perusasiat kunniaan. Koulutuksen tulee olla dynaamista, mutta mitä pienemmistä lapsista on kyse, sitä tärkeämpää on miettiä jatkuvan muutoksen sijaan pysyvyyttä ja perusteiden rakentamista.

-         Kasvatuksen ei tule olla dynaamista ja alati muuttuvaa vaikka koulutuksen pitääkin vastata yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin.

-         Panostuksia tulisi tasapäistämisen sijaan laittaa siihen, että saadaan kaikki kykykapasiteetti käyttöön ja kyettäisiin tukemaan jokaista saavuttamaan oman potentiaalinsa yhteiskunnan rakentamiseen ja onnelliseen elämään.

-         Päättäjien on tärkeää pitää kirkkaana mielessä, että valtio on sen kansalaiset. Kaikkien päätösten tulisi perustua kansalaisten kokonaisetuun ja heidän tarpeidensa tulee olla keskiössä.

-         Julkisia palveluja tulee tarkastella veronmaksajan näkökulmasta ja siitä, mikä on niiden vaikuttavuus veronmaksajan kannalta – hallintoa ei tule olla hallinnon vuoksi. Hallinnon tulee edistää palvelujen toimimista veronmaksajan näkökulmasta.

-         Yhteiskunnan vastuuta ja yksilön omaa vastuuta olisi tärkeää monissa toiminnoissa selkeyttää ja yhteisesti, yli puoluerajojen, sopia suuntaviivoja myös tulevaisuuteen. Tämä tuo vakautta sekä kansalaisille että palveluiden tuottajille.